Promokuvia – Pint of no return

Otin jokin aika sitten promokuvia Samu Jaakkolalle, mutta alunperin hän otti minuun yhteyttä Pint of no return -irkkubändinsä CD-kansikuvaa varten. Homma siis lähtikin liikkeelle päinvastaisessa järjestyksessä, eli otimme ensin Samun omaan projektiin kuvat ja nyt vasta myöhemmin Pint of no return -bändille. Ideoimme kuvia hetken aikaa ja ehdotin, että voisimme hyödyntää Liedossa olevaa maalaismaisemaa ja latoja. Halusin, että kuvat eivät olisi pelkkiä tylsiä poseerauskuvia, joten heitin ilmaan idean jonkinlaisesta latopippaloista. Tämä idea saikin kannatusta yhtyeen riveissä, jonka jälkeen metsästin ennalta katsastamani ladon omistajan kuvauslupaa varten.

Idea oli lyhykäisyydessään siis seuraavanlainen, etsitään lato, kerätään pientä rekvisiittaa ja laitetaan bändi soittamaan sinne. Irkkumusiikki sopii hyvin  maalaisympäristöön, koska kyse on täysin luomubändistä, eli heillä ei ole yhtään sähköistä soitinta ja tällöin styrkkarit tai muu äänentoistolaitteisto ei pomppaa esiin kuvista. Koska en halunnut ottaa poseerauskuvia, niin pyysin bändiä soittamaan biisejä ja napsin kuvia heidän soittaessaan.

Setup

Kuvaussetuppi oli simppeli – käytin Godox Wistro AD360 -salamaa, pienellä softboxilla ja gridillä. Kamerana oli Olympus OMD EM-1 ja linsseinä 12-40mm, f2.8 PRO sekä 45mm, f1.8-linssi. Saavuin paikalle n. tuntia ennen muuta ryhmää ja laitoin rekvisiitat paikoilleen, tarkistin setupin valaistuksen ja plänäsin muutaman eri paikan salamalle.

Setuppi oli kaikessa yksinkertaisuudessaan yksi Godox Wistro AD360, pieni softbox ja gridi.

Yllä olevassa setuppikuvassa en käyttänyt gridiä, mutta kansikuvaan päätyi otos, jossa se oli käytössä. Gridiä käyttäen kuvaan saa hieman pehmeyttä ja luonnollista vignetteä. Kuten kuvasta näkee, aurinko paistoi takaa päin, jolloin lattialle ja seinille tuli hauskoja valonsäteitä lautaseinän välistä.  Ladosta löytyi jo valmiiksi jonkin verran tavaraa, joka toimi hyvin taustana kuten heinäpaalit, vanhat laudat sekä kirjoituskone.

Naamakuvat

Otin bändin jäsenistä myös ”naamakuvia”, joita he voivat käyttää webbisivuillaan tai muussa promomateriaalissaan. Päätin olla käyttämättä salamaa, koska ladossa oli yllättävän hyvä ja tasainen valaistus juuri lautaseinän rakojen takia. Seuraavassa esimerkki bändin viulustista, josta oli aika hankala saada huonoja kuvia.

Kuva on otettu ilman salamaa, koska takaseinä tarjosi itsessään loistavan valonmuokkaimen, joka hajotti valon yllättävän tasaisesti.

Kuvaussessio

Kuvaussessio meni mielestäni kaikin puolin hyvin. Bändi oli loppujen lopuksi rentoutunut, etenkin kun heidän ei tarvinnut poseerata kovinkaan paljon, vaan homma hoidettiin soittamisen kautta. Miljöö oli loistava ja sopi bändin musiikkigenreen hyvin ja sain otettua ne kuvat, jotka haluttiinkin ottaa. Kommenttien perusteella bändi oli myös tyytyväinen lopputulokseen.

Mielestäni pienellä panostamisella ja ideoiden kierrättämisellä saa aika paljon enemmän aikaiseksi kuin ne tylsät perus-poseerauskuvat, joita on otettu joka bändistä. Toki niissäkin on oma hohtonsa, mutta kuvaajan näkökulmasta homma käy aika äkkiä tylsäksi. Itse ainakin pidän siitä, että kuvat ja niiden tekninen toteutus mietitään etukäteen kunnolla.

Share on FacebookTweet about this on TwitterShare on Google+Share on LinkedInPin on Pinterest